Työkoiran alku

Tänään päättyi virallisesti Freydiksen pentukurssi. Paljon oltiin jo opeteltu kotona ennen kurssille menoa ja en tiedä, saatiinko mitään "uutta" meidän oppeihin. Tärkein pointti itsellä oli saada koira työskentelemään häiriössä ja keskittymään vain minun kanssani tekemiseen. Se on ollut pienoinen haaste, kun hyvin usein vain tykättiin huutaa toisille treenaajille.

Tänään mentiin treenihalliin jo aivan hipihiljaa. Keskityttiin vain omaan tekemiseen eikä välitetty muista. Kouluttaja kävi tervehtimässä ja Freydis vain pikaisesti vilkaisi ja ihmetteli, mitä hän oikein häiritsee ja lääppii kun ollaan hommissa. Harjoiteltiin koirakoiden ohituksia ja neiti kulkee molemmilla sivuilla kuin ajatus. Ihan mieletön tyttö.

Kouluttaja antoi palautetta ja sanoi Freydiksen kehittyneen huimasti. Keskittyy tekemiseen ja toimii rauhallisesti. Lopuksi vielä totesi, että tässä on kunnon työkoiran alku. Kyllä lämmitti mieltä kuulla kouluttajalta kyseinen palaute. Ilolla jatkamme harrastamista ja treenaamista Freydiksen kanssa, ties jos tuo neiti joku päivä saa omat lampaat.

Tammikuun treenikooste

Yritän saada kirjoitetuksi jokaisen kuun lopulla kuukausikoosteen meidän treenailuista. Ei sitä hirveästi ole opiskelujen takia, mutta edes sen vähän jos saisin kirjattua niin voi sitten myöhemmin palata lukemaan, mitä sitä on tullut toilailtua koirien kanssa.

2.1. Iris, agility

Noin puoli vuotta kestänyt tauko agilitystä päättyi ja päästiin jatkamaan Iriksen kanssa harrastusta. Valitettavasti Rose jäi ilman ryhmäpaikkaa, mutta nyt kun vihdoin olen saanut halliin avaimen voisin yrittää käydä tuon neidin kanssa tekemässä jotain pikkujuttuja.

Odotukset ei olleet mitenkään korkealla ja yllätys oli suuri, miten kivasti treenit sujui tauon jälkeen. Tehtiin hyvin lyhyttä ratapätkää ja muistuteltiin puomin alastulokontaktia sekä putkijarrua. Aika kivasti muisti ja hoksasi, mutta kotona vaan lisää treeniä niin kyllä se siitä.

9.1. Iris, agility

Oltiin Iriksen kanssa ainoat paikalla olleet ryhmästämme, joten saatiin privatreenit. Tuolloin muistuteltiin, miten se rengas suoritetaan ja se onnistui tosi kivasti. Takaakierrot oli ohjaajalla mietintämyssyssä. Treenattiin puomin alastulokontaktia ja putkiin lähettämistä pimeistä kulmista. Treenit meni kivasti ja kotiläksynä näistä niin lisää alastulokontaktin treenaamista ja hallilla voin käydä kokeilemassa putkien pimeitä kulmia.

10.1. Freydis, ohitustreenit

Käytiin treenaamassa ohittelua ja treenti aloitettiin huutamalla kaikille, että yksi islanninlammaskoira osallistuu myös treeneihin mukaan! Ensimmäinen kierros sujui suht' hyvin, mutta toisella kierroksella huudettiin jo enempi ohitettaville. Oltiin ainakin upeasti häiriöksi muille koirakoille.

16.1. Iris, agility

Ei ollut tekemisen meininki kummoinen Iriksen keskittyessä enempi haistelemaan hallia.

19.1. Freydis, pentukurssi

Ensimmäistä kertaa olin ilmoittanut koirani pentukurssille! Paineet onnistua pennun koulutuksessa kelpo koirakansalaiseksi on jälleen kovat ja nyt työn ja opiskelun ohella sain pentukurssin muodossa varmistettua, että saan aikaa kakaran koulutukselle. Tehtiin meille ihan simppeleitä juttuja joita olen Freydiksen kanssa treenaillut kotonakin: käsikosketusta, kontaktia, käsittelyä ja "jätä"-/"irti"-käskyä.

26.1. Freydis, pentukurssi

Toinen treenikerta ja tällä kertaa opeteltiin lisää käsittelyä. Meile hyvänä oppina tuli toisten koirien ohitukset joiden kanssa on enempi painittu ja tehty töitä. Ohitukset jopa sujui ja erittäin tyytyväisin mielin poistuimme tuolta treenikerralta.

30.1. Iris, agility

Viikon tauko aksasta ja johan taas tuntui homma toimivan. Pätkittiin rataa ja ajatus rataa suorittaessa oli saada koira ohjattua ohittamaan ei-haluttuja-esteitä ja onnistuttiin yllättävän hyvin muun muassa putken jälkeen kääntymään vaikka edessä olisi ollut oikein houkutteleva hyppy. Muistuteltiin keinua ja vähän jännitti siinä kohin kun alkoi este laskeutumaan. Jännitys selvitettiin namilla.

Mennyt vuosi ja tulevat tavoitteet

Hirmuisesti ei kyllä ole tullut kirjoiteltua loppuvuodesta tänne. Siihen on kyllä varsin pätevät syyt, kun työpaikka on vaihtunut, ensimmäiset Rosiri's-pennut saatettu maailmaan ja aloitettu opiskelut koirahierojaksi.

Sijaisuuteni päättyi Evidensia klinikalla ja oli todella suuri sattuma, että juuri sopimukseni päättymisen jälkeiselle ajankohdalle haettiin eläinklinikka Loimeen hoitajaa vakituiseen työsuhteeseen. Hakemus kannatti laittaa, koska sieltä irtosi työpaikka tälle hoitsulle! Hauska sattuma on myös se, että tuolla työpaikalla tehdään lampolakäyntejä ja kun olin jo omien lampaiden hankintaa hieman pohtinut. Kesti hetki, että sopeuduin uuteen työpaikkaan ja menihän siinä jokunen tovi, kun töihin lähteminen aiheutti pientä ahdistusta. Nyt voin kuitenkin jo sanoa kotiutuneeni hyvin uuteen paikkaan ja viihtyväni siellä.

Hartaasti odotettu ja toivottu ensimmäinen Rosiri's-pentue näki vihdoin ja viimein päivänvalon 4.10., siinä meni aika hyvin nopeasti seuratessa pentujen kasvua ja kehitystä. Olihan se kokemuksena melkoisen väsyttävä juuri tähän ajankohtaan, mutta kuitenkin niin opettava ja palkitseva.

Syksyllä aloitin opinnot koirahierojaksi. Lähipäivät käyn Tampereella miltei joka toinen viikonloppu ja onhan tämä melkoisen rankkaa. Tuleva kevät ja kesä on tarkoitus antaa aikaa enemmän koululle ja opiskeluille. On kyllä jäänyt jonkin verran asioita sisäistämättä kaiken tämän härdellin keskellä, mutta kunhan arki tasoittuu, niin eiköhän tämä tästä.

Tavoitteita oli joitain viime vuodelle ja ei niistä kovin moni näemmä toteutunut.

Laumakokoonpano muuttui syksyllä, kun yksi pennuista jäi kotiin kasvamaan; Rosiri's Freydís Irisardóttir "Freydis". Tästä neidistä siis pitäisi jonkinlainen esittelyteksti tänne kirjoittaa. Ja Apilan ja Ezion esittelytekstitkin odottavat yhä julkaisemista.

Vuosi sitten oli Iris uudemman kerran astutettu, mutta ei jäänyt tiineksi tuolla kertaa. Pennut kuitenkin onnistuivat urosvaihdoksen myötä. Agilityä harrastimme kyllä kun töiltä ehdittiin ja tauolle sitten jäätiin heinäkuussa ja taukoiltiin vuoden loppuun asti. BH-kokeeseen oli Iris ilmoitettu, mutta oman sairastumisen myötä jäi koe sitten käymättä. Katsotaan, onnistuisiko tänä vuonna päästä kokeeseen asti. Agilityä jatkamme huomenna ja voi vitsit, miten innoissani odotankaan alkavia treenejä!

Roselle olin tavoitteeksi asettanut lisää paimennusta ja pari koiranäyttelyä ulkomaille. Paimentamassa käytiin paimennuskurssilla ja muutamia kertoja ihan muuten vain. Kyllä edistystä alkoi huomata oikein kivasti ja uskon Rosesta saavan kunnon paimenkoiran jos vain kävisimme aktiivisemmin ja säännöllisemmin treenaamassa. Missihömpötyksiä käytiin ihmettelemässä Moskovassa kesäkuussa Maailman Voittaja-näyttelyssä ja sieltä haettiin Ärriäiselle kaikkea mitä siltä reissulta nyt pystyi saamaan; Venäjän Muotovalio, Venäjän Grand Muotovalio ja Maailman Voittaja 2016. Tehtiin myös äkkilähtö Liettuaan ja sieltä saatiin Liettuan valionarvoon vaadittava serti.

Mikestä tai Jossusta ei saatu Suomen Muotovalioita viime vuonna. Mikke kävi suorittamassa luonnetestin pistein +120 laukausvarma, yhdestä sertistä on tällä hetkellä kiinni Miken valioituminen. Jossulla on sertit kasassa, mutta käyttötulos puuttuu. Kolmeen luonnetestiin oli Jossu ilmoitettu viime vuonna, mutta kaikki missattiin. Yritetään tänä vuonna saada maalaisista sitten muotovalioita. Miken ja Jossun kanssa käytiin syyskuussa Ahvenanmaalla viikonlopun mittaisella paimennusreissulla. Tollot suorittivat islanninlammaskoirien oman paimennustaipumustestin molemmat hyvillä paimennusominaisuuksilla. Ei tätä kaksikkoa voi kyllä tolloiksi enää sanoa. Pyörähdettiin myös Eckerön näyttelyssä hakemassa kokemusta misseilystä, mutta töihinhän me Ahvenanmaalle lähdettiin eikä kaunistelemaan.

Suunnitelmia on tulevallekin vuodelle. Iriksen kanssa palaillaan treenaamaan ja katsotaan tuottaako treenit minkälaisia tuloksia. Rosen kanssa treenit jatkuu omatoimisesti ja loppukesälle on tälle neidille äitisuunnitelmia. Opetetaan Freydistä myös kunnolliseksi koirakansalaiseksi jotta arki olisi myös tämän kanssa yhtä mukavaa mitä se jo on ollut pelkästään Iriksen ja Rosen kanssa.

Viikonloppu Helsingissä

Perinteiseksi näyttelyksi on jo muodostunut viikonloppu messukeskuksessa ja ei pidä perinnettä rikkoa. Misseiltiin lauantain Helsinki Winnerissä ja sunnuntaina Voittajassa, mukana oli vain Rose. Lauantaina herättiin kuuden paikkeilla ja startattiin autolla kohti Helsinkiä jälkeen seitsemän. Tarkoitus oli pysähtyä matkalla syömään, mutta ei nälkä pakottanut pysähtymään. Messukeskuksessa oltiin jo kymmenen tienoilla ja arvioitu kehän alkamisaika oli vasta iltapäivällä. Kerettiin hyvin kiertää kojut eikä ruuhkasta ollut vielä tietoakaan siinä kohin. Messaritarjoukset tuli tietenkin hyödynnettyä!

Rosella oli juoksujensa kohin parhaimmat päivät meneillään ja niin oli talo täynnä ihania miehiä, että huuuuh huh! Keskittyminen oli mitä oli ja kehässä meillä ei yhteistyö pelannut Rosen kanssa. Suurena yllätyksenä tuli, kun Rose sijoittui seuraavanlaisesti: VAL ERI2 SA PN2 VARACA. Tuomarina oli Arvid Göransson ja hän tuumasi Rosesta seuraavaa: "Erinomainen kokonaisuus kauniilla ilmeellä. Tummat, kauniit silmät. Erinomaiset korvat. Hyvä kaula, hyvä ylälinja, hyvä lantio ja häntä. Hyvin kehittynyt rinnasta. Hyvät kulmaukset edessä ja takana tarjoavat hyvän liikkeen hyville raajoille ja tassuille. Kannukset voisivat olla vahvemmat."

JUN-uros

Rekikelin Prettur JUN-EH1

AVO-urokset

Fagrahvamms Valshamur AVO-ERI1 SA SERT

Rekikelin Frekur AVO-EH2

VAL-urokset

Ginfaxi's Dagbjartur VAL-ERI2 SA PU2 VARACA

Rekikelin Stefnir VAL-ERI4

Sunnusteins Íslandsljómi VAL-ERI3 SA PU4

Tuulenpuuskan Petur Naskursson VAL-ERI1 SA PU1 ROP CACIB HeW-16

VET-uros

Vuoreksen Zimba VET-ERI1 SA PU3 VET-ROP HeVW-16

JUN-nartut

Atla JUN-EH3

Metsäkasteen Bogga JUN-ERI1 SA PN3 SERT HeJW-16

Rekikelin Pría JUN-T

Rekikelin Prýdi JUN-EH2

AVO-narttu

Matilda AVO-ERI1 SA VASERT

VAL-nartut

Rekikelin Kolfreya VAL-ERI1 SA PN1 VSP CACIB HeW-16

Rekikelin Snjóhvit VAL-ERI3 SA PN4

Tuulenpuuskan Ros Emmasdottir VAL-ERI2 SA PN2 VARACA

 VET-narttu

Rekikelin Vigdis VET-ERI1 VET-VSP HeVW-16

Pakko mainita, että oli aivan äärettömän ihana tuomari! Muutama koira kehässä päätti olla vaikeasti tavoitettavissa ja tuomari käytti näihin koiriin aikaa jotta saatiin koirille hyvä fiilis kehäilystä. Tälle tuomarille toivon saavani viedä muitakin koiruuksiani!

Misseilyn päätteeksi päästiin tapaamaan Espooseen kasvattiani Fastastjarnia aka Karua. Rose oli kerennyt jo haaveilemaan pennuttomasta päivästä, mutta ei tuo haave vieläkään toteutunut. Karu oli kasvanut tosi hienosti ja sopeutunut uuteen paikkaan. Kyllä poika meidät vielä tunnisti ja minä pojan naskalihampaat nenässäni.

Yövyttiin Meilahden Cumuluksessa ja hyvin levätyn yön jälkeen maistui misseilyt aivan eri tavalla. Kehä oli heti aamusta ja meillä oli Rosen kanssa aivan eri meininki kuin eilen. Yhteistyö pelasi ja se myös näkyi: VAL ERI1 SA PN1 VSP CACIB. Tuomarina oli Perttu Ståhlberg ja tätä mieltä hän on Rosesta: "Erinomainen tyyppi ja mittasuhteet. Hyvä koko, sopiva vahvuus, kookkaat pyöreät silmät. Hyvä kaula, vahva selkä. Tasapainoisesti kulmautunut. hyvälaatuinen karva. Oikea asentoinen häntä. Liikkuu maatavoittavasti vetävällä askeleella."

JUN-uros

Rekikelin Prettur JUN-ERI1 SA PUE3 SERT JV-16

AVO-uros

Fagrahvamms Valshamur AVO-ERI1 SA PU2 VARACA

VAL-urokset

Ginfaxi's Dagbjartur VAL-ERI4

Rekikelin Stefnir VAL-ERI2 SA

Sunnusteins Íslandsljómi VAL-ERI3

Tuulenpuuskan Petur Naskursson VAL-ERI1 SA PU1 ROP CACIB V-16

 VET-uros

Vuoreksen Zimba VET-ERI1 SA PU4 VET-ROP VV-16

JUN-nartut

Atla JUN-ERI3

Metsäkasteen Bogga JUN-ERI1 SA PN3 SERT JV-16

Rekikelin Pría JUN-ERI2

 AVO-nartut

Ginfaxi's Bleikja Ilmur AVO-EH3

Matilda AVO-ERI2

Rekikelin Skella-Stina AVO-ERI1

VAL-nartut

Ginfaxi's Ívidja Nellika VAL-ERI3 SA PN4

Rekikelin Kolfreya VAL-ERI2 SA PN2 VARACA

Rekikelin Snjóhvit VAL-ERI4

Tuulenpuuskan Ros Emmasdottir VAL-ERI1 SA PN1 VSP CACIB V-16

VET-narttu

Rekikelin Vigdis VET-EH1

Rose ja Turre

Päästiin lähtemään hyvissä ajoin Helsingistä ja ajettiin äitini luokse valoisan aikaan hakemaan koiratäydennystä kaupunkiin. Jossun juoksut oli jo sen verran ohitse, että neiti sai jäädä maalle ja Iris lähteä kaupunkiin. Tietty Freydis ja Kapu (Flottur) napattiin myös matkaan mukaan.

Paimennuskurssi, päivä kaksi

Kukon huutaessa "kukkuluuruu" Lappeenrannassa kaksi unista hahmoa nousee sängystään. Taas on aika paimentaa. Tonninen peltilehmä tulille, Iris ja Rose kyytiin, ja keula kohti Kerimäkeä.

Alkajaisiksi muisteltiin edellistä kertaa videon muodossa. Mietittiin, missä on petrattavaa tällä kertaa. Kun omaa tekemistä katsoo toisesta näkökulmasta, kompastuskivet löytyy nopeasti.

Iris meni ensimmäisenä lampaille. Viime kerralla neitiä ei paimentaminen kiinnostanut pisaraakaan. Tällä kertaa menohaluista olisi voinut antaa muillekin. Lampaillakin oli vauhtia siinä määrin, että Jonnan polvi jätti leikin kesken. Isäntä siinä sitten kepin jatkoksi ja homma jatkuu. Vähän aikaa Ipana muisteli, miten lampaita pitää käsitellä, ja saatiinkin punainen lanka joten kuten kiinni. Innokkaasti höyrytään ja ajetaan lampaita, mutta yksikin turha liike kepillä, ja lannistuminen iskee.

Iris "maximum attack"

Töppöjaloista Draumur ja Jorunn kävivät lampailla. Tiimi esitteli varmaa työskentelyä yleisölle.

Draumur

Jorunn

Rosen kalkulaattoriin oli jäänyt viime kerrasta paljon muistiin; hyviä pätkiä saatiin paimenneltua, ja lampaat liikkuivat haluttuun suuntaan (jos koiraa kiinnosti).

Ärrä

Jofa kävi heittämässä muille jauhot suuhun ennen ihmisten ruokataukoa. Kepillä olisi voinut heittää vaikka vesilintua. Homma sujui oppikirjan mukaisesti: paimen edessä, koira nätisti takana, ja lampaat olisivat seuranneet vaikka maailman tappiin, tai ainakin pyöröaitaukseen.

Jofa

 Tauon jälkeen kokeiltiin kujassa paimentamista. Käännöksissä Iriksen keppiepävarmuus tuli vahvasti esiin, ja tukea haettiin Jonnalta aika paljon. Aikamme toistettiin, ja saatiin lopetettua hyvään vetoon.

Iris käännöksessä

Jorunn

Nuoret päästettiin valvottuna metsään kokeilemaan pässien hakua "omin päin". Vauhtia piisasi molemmilla, joskin Rose vaikutti välillä enemmän lampaalta pyöriessään lauman keskellä. Noh, pässit onkin pässejä. Ei aina liikuta, kirjaimellisesti.

Draumur

Ärrä

Rose kujalla

Udi, Iris ja Rose

Oli kylmästä huolimatta mukavaa paimentaa. Karvakorvat saivat uusia juttuja mietittäväksi, ja ehkä kaksijalkaisillekin jäi jotain päähän.