Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaverin eläin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaverin eläin. Näytä kaikki tekstit

6.1.2014

Touho ja Eve

On aika tarttua taas kirjoittajan itseään niskasta kiinni ja kirjoittaa lisää kaverin eläin -tekstejä. Tentattavaksi joutui tällä erää paljon puhuttu AE Touhon ja Even takia.


AE hankki ensimmäisen koiransa 19 vuoden iässä. Halusi rodun, jota ei ihan kaikilla ole tai tule jokaisella lenkillä vastaan. Mittelspitz valikoitui täksi roduksi ja on muutoinkin rotuna miellyttävä kaikin tavoin.


Eve on AEn kihlatun koira, mutta siitä huolimatta sakemanni on menossa kuin menossa mukana. AE ei ole ikinä tykännyt saksanpaimenkoirista eikä välttämättä itse kyseisen rodun edustajaa omatoimisesti ottaisi. Eveen tutustuttuaan on kuitenkin lämmennyt toistaiseksi tälle yhdelle yksilölle.


Touho on luonteeltaan jääräpää, nopeasti oppiva, vahtiviettinen ja tyhmänrohkea. Usein koiruus tekee ja vasta sitten ajattelee.
"Saksanpystykorva on kehittynyt kivikautisesta suokoirasta ja on Keski-Euroopan vanhin koirarotu. Siitä on kehittynyt monia muita rotuja ja sitä on myös joskus mukana muissa roduissa. Saksanpystykorvat ovat luonnostaan valppaita eikä niillä ole metsästysviettiä, joten ne ovat viehättäviä seurakoiria."
 - Koirarotujen maailma

Eve on pentumainen ja jahtiviettiä luultavasti löytyy. Norsu posliinikaupassa on toisinaan osuva lausahdus Eveen viitaten.
"Saksalaiset paimenkoirat polveutuvat pronssikauden koirasta, jonka arvellaan olleen Euroopan ensimmäinen varsinainen lampaita paimentava koira. Paikallisilla lammaskoiramuunnoksilla oli kuitenkin kaikkia mahdollisia karvanlaatuja ja värejä. 1800-luvun lopulla aloitettiin kolmen vanhan paimenkoirarodun pohjalta hyvin määrätietoinen ja laadukas jalostustyö, jonka tuloksena oli lopulta nykyinen saksanpaimenkoira. Saksanpaimenkoiraa voidaan sanoa "käyttökoirien käyttökoiraksi" ja se herättää hyvin suurta huomiota koiraharrastajissa ympäri maailmaa."
 - Koirarotujen maailma

Eve pelkää pieniä lapsia ja toiset koirat olivat ennen pelottavia. AE kävi koirakoulu Sarkassa molempien koiruuksien kanssa ja sen myötä sakemanni on rohkistunut toisten koirien seurassa. Touho on sen sijaan mies eikä pelkää mitään!


Evellä on jonkilainen heikkous soittorasioihin. Luultavasti siksi, koska pentuna neidille oltiin soitettu soittorasioita ja tuleekin nykyään aina pää kallellaan kuuntelemaan soivaa laatikkoa. Eve on myös pallohulluin koira jonka olen ikinä tavannut!


"Touho ei aina ole AD/HD. Osaa myös rauhoittua."

Nimi: Härkäpää Toivo "Touho"
Syntynyt: 2.11.2011
Sukupuoli: uros
Rotu: saksanpystykorva, mittelspitz

"Se missä muut luulevat Even haukun olevan agressiivista
niin todellisuudessa se on vain pelkoa."

Nimi: Eve
Syntynyt: 27.11.2011
Sukupuoli: naaras
Rotu: saksanpaimenkoira

21.3.2013

Rodi ja Dana

Kaverin eläin -kirjotukset saavat jatkoa, kun tentattavan penkkiin joutui ystäväni Sanna kahden koiransa saattelemana, Rodin ja Danan.

Rodi
Rodi ja Dana ovat molemmat valloittavia persoonia omilla tavoillansa. Pelkästään jo se, että on näiden kahden koiran kanssa samassa tilassa saa päivästä paremman.

Dana
Sanna haki Danan itselleen keväällä 2008. Alkujaan kaverini halusi rottweilerin ja varaus hänellä olikin rotukoiraan, mutta syystä X kasvattaja perui varauksen. Apulassa oli ilmoitus rottweilerin ja saksanpaimenkoira/novascotinnoutaja/lapinkoira mixaus pennuista ja sieltä sitten yksi pentu lähti Sannan matkaan mukaan.


Rodin tapauksessa keväällä 2010 tarkoitus oli vain käydä katsomassa koiranpentuja, mutta mites kävikään? Kotimatkalle mukaan tarttui yksi nelijalkainen.


Rotuvaihtoehtoja miettiessä Sannalla oli myös mielessä novascotinnoutaja, mutta päätyi kuitenkin rottweileriin niiden valloittavan luonteen takia.
"1800 -luvun lopulla rottweilereitä ei enää tarvittu työkoirina ja vuonna 1905 jäljellä oli vain muutama rodun edustaja. Vuonna 1910 rottweiler hyväksyttiin kuitenkin Saksassa poliisikoiraksi, vuodesta 1924 lähtien rodullla on ollut kotimaassaan vahva rotuyhdistys. Rottweilereitä on joka puolella maailmaa ja ne tunnetaan kunnioitusta herättävinä ja miellyttävinä käyttö- ja seurakoirina."
 - Koirarotujen maailma

Danan ehdottomia lempileluja ovat röhkivät porsaat sekä vinkuvat kalkkunat. Rodin ehdottomat suosikkilelut ovat pallot sekä oksat ja koiran lempitouhuihin kuuluu jonkin sortin metsurin hommat.


 Tuhmuuksiin Rodi harvoin ryhtyy, mutta kerran on ottanut keittiön pöydältä valvovien silmien alla palan kakkua. Danakaan harvoin tuhmuuksiin ryhtyy, mitä nyt joskus on makuuhuoneen laittanut uuteen uskoon vetämällä tyynyt, peitteet ja patjat pitkin kämppää.


Danalla ei varsinaisia pelkoja ole, eroahdistusta kylläkin, mutta sekin ilmenee vain ulko-oven takana kyttäämällä koko ajan Sannaa takaisin kotiin. Erityisesti vieraassa paikassa tälläisen käytöksen huomaa selkeästi. Rodilla on vaihtelevia pelkoja, välillä nurkan takaa yllättäen tupsahtavat ihmiset ja välillä tuulessa heiluvat kukkaset ovat todella pelottavia.


Rodin kanssa on käyty muutamissa mätsäreissä ja paras sijoitus on ollut BIS 2. sija.

Rodi ja Sanna
Rodilla ei ole ollut juurikaan ongelmia terveyden kanssa, mutta Dana on joutunut käymään milloin minkäkin vaivan kanssa eläinlääkärissä. Nartulla on muun muassa ollut märkä kohtu, polvien kanssa ongelmia joista toinen on leikattu sekä haava takapuolessa, jonka alkuperästä ei vieläkään tiedetä. Danalle on eläinlääkärin papereihin merkattu kivekset, mutta niitä Sanna ei ole vieläkään koiraltansa löytänyt.
"Rottweilerit eivät ole sellaisia mitä elokuvat antavat ymmärtää. Tappajakoiran sijaan rotikat ovat erinomaisia perhekoiria."
 - Sanna

Nimi Dana
Syntynyt 6.2.2008
Sukupuoli naaras
Rotu sekarotuinen


Nimi Rodi
Syntynyt 28.2.2010
Sukupuoli uros
Rotu rottweiler

9.1.2013

Auron

Kaverin eläin -kirjoituksiin sain haastateltua ystäväni Reetan ja hänen miehensä Jannen. Heiltä löytyy reilu vuoden ikäinen afrikkalainen kääpiösiili Auron.


Reetta ja Janne päättivät kesällä 2011 hankkia siilin. Kaapin ja tavaroiden hankkiminen ei ollut hankalaa, mutta itse siilin hankkiminen sitten olikin asia erikseen. Reetta oli yhteydessä moniin eri kasvattajiin ja yksi siilivaraus hänellä olikin, mutta se sitten jäi kun siiliemo kuoli ennen astuttamista. Koska siiltä alettiin etsimään talvella, oli tarjonta silloin vähäistä. Puolen vuoden etsintä sai Reetan turhautuneeksi, ja monella siiltä hankkivalla siilin hankinta tuppaa juurikin tässä vaiheessa.

Auronin asumus
 Internetistä löytää vaikka ja mitä, ja niin löysi Reettakin erään blogin, jossa siilikasvattaja kertoili omista siileistänsä. Ilmeni, että kasvattajalla oli poikasia, joten Reetta lähetti avoimen hakemuksen, joka saattoi enemmän muistuttaa romaania kuin hakemusta.


Viralliset siilikasvattajat ovat hyvin tarkkoja, kenelle siilejä myyvät. Siilin hankkimista suositellaan harkittavan tarkasti lapsiperheeseen, koska siilit ovat ilta-/yöeläjiä. Työssäkäyville ihmisille ja/tai jo kouluikään ehtineiden lasten perheissä siili on sitä vastoin melko helppohoitoinen lemmikki.
"Päivittäiseen hoitoon kuuluu siilin riittävästä ravinnosta ja nesteen saamisesta huolehtiminen, asumuksen siivous ja siilin kanssa touhuaminen. Yhdessäolon aikana kannattaa tarkastaa siilin tassut niiden ympärille kiertyvien hiusten ja lankojen varalta. Siili olisi hyvä punnita noin kerran viikossa, sillä äkillinen painon lasku ja nousu voivat olla merkki sairaudesta. Myös tassut on hyvä pestä, jos ne ovat likaiset. Siilin voi tarvittaessa satunnaisesti jättää yöksi yksin kotiin kunhan muistaa jättää riittävästi ruokaa ja juomaa saataville."
 - Suomen siiliyhdistys ry

Reetta on aina ollut kiinnostunut siileistä. Jannen kotipaikan pihassa käy kesäisin paljon villisiilejä ja aina kun sellainen sattui pihalle eksymään, oli Reetta tekemässä tuttavuutta piikikkäiden tuhisijoiden kanssa. Oma siili käytiin hakemassa Nurmijärveltä 29.1.2012.


Auron ruokailee iltaisin herättyään, erityinen lempiherkku on tuhatjalkaiset. Siilit ovat luonnossa hyönteissyöjiä, joten myös lemmikkisiilien ravinnon tulee koostua suureksi osaksi erilaisista hyönteisistä, sekä muista tuoreista ja laadukkaista aineista. Ruoan kanssa siilille on myös annettava päivittäin vitamiinilisää. Auronille tarjoillaan seuraavia ruokia:
  • keitettyä jauhelihaa/kanaa
  • laktoositonta raejuustoa/kermaviiliä, silloin tällöin myös maitoa
  • jauhomatoa
  • tuhatjalkaisia
  • sirkkoja
  • etanoita
  • kuivattuja silkkitoukkia
Usein ruokailun jälkeen Auron menee ottamaan vielä pienet torkut.


Reetalta ja Jannelta löytyy myös kaksi kissaa. Kissat saattavat seurailla Auronin menemisiä, joskus vähän tassulla kokeilevat, mutta siili on selkeä pomo talossa.

Mallu ja Tilppa
Siilit ovat sottapyttyjä. Auron on "sisäsiisti", jos vain malttaa juoksupyörältä poistua hiekkalaatikolle. Reetta putsaa juoksupyörän joka päivä, samoin hiekkalaatikon. Siilikaapin sanomalehdet vaihdetaan myös joka päivä.

Auron on osallistunut siilien PET -näyttelyihin (tuffarit) 20.10.2012. AVO luokasta tuli 2. sija. Auronin luonnetta oltiin kuvailtu seuraavanlaisesti: Vilkas, sosiaalinen, kiltti, ei pörhistele. Yleisvaikutelma oli seuraavanlainen: Äijämäinen, todella kaunis väri, aika sopusuhtainen, mutta hieman kiinnitettävää ruokavalioon huomiota. Tuolloin siili painoi n. 380 g (tällä hetkellä 346 g) ja afrikkalaiset kääpiösiilit kasvavat n. 15-20 cm pituisiksi ja painavat n. 250-500 g. Auron sai myös kunniamaininnan erikoisen värinsä puolesta.

Väri ja kuvio on musta pinto.
 "Erittäin suositeltavaa hankkia viralliselta kasvattajalta ennemmi ku villiltä kasvattajalta tai eläinkaupasta."
 - Reetta
Nimi SY Hopeatassun Hugo-Hogg Auron "Auron"
Syntynyt 4.12.2011
Sukupuoli uros
Laji afrikkalainen kääpiösiili

16.12.2012

Poju

Sain jututettua kaverin eläin -tekstiä varten koiranomistajan: Sampalla on vajaa 2 -vuotias ranskanbuldoggi uros Poju, joka on oikea isin poika.


Poju on perhetuttujeni koira ja ensimmäisen kerran Pojun näin viime kesänä sen ollessa vielä melkoisen pieni pentu. Rotu ei minulle ole uusi, sillä serkullani on kaksi ranskanbuldoggia jotka olen muutaman kerran nähnyt.


Alkujaan Samppa olisi halunnut staffordshirenbullterrierin, mutta malttamattomana miehenä halusi koiran mahdollisimman pian ja päätyi ranskanbuldoggiin. Poju on hankittu Virosta. Koirissa Samppaa miellyttää lihaksikkuus, lempeys ja se, että ne eivät turhaan hauku.

"Ranskanbuldoggi on ranskalaisten versio englanninbuldogista. Sillä on samanlainen neliömäinen pää, mutta ei niin liioitellun tylppä kuono. Suuria, korkealle kiinnityneitä korviaan se pitää pystyssä. Sen tummat silmät ovat hyvin ilmeikkäät, yleensä ystävälliset, mutta joskus niissä saattaa vilahtaa viitteitä siitä, ettei se siedä narutetuksi tulemista."
- Gummeruksen suuri koirakirja

Pojulla ilmeni hilsepunkkia jokin aika Suomeen saapumisen jälkeen, mutta siitä pääsi helposti eroon eläinlääkärin määräämällä voiteella, jota tarvitsi käyttää kahdesti. Tyypillisesti tylppäkuonoisilla koirilla on hengitysvaikeuksia. Pojulla hengitysvaikeudet huomaa erityisesti kuivalla ilmalla, mutta ilmankostutinta käyttämällä on niin koiran kuin ihmistenkin mukava ja helpompi hengittää.


Lempileluja Pojulla on vinkuvat pehmolelut, leikeistä parhain on noutoleikki ja puuhista ylitsemuiden on saunominen.

"Niin tyytyväinen Pojuun, että toinen poju kelpaisi."
- Sami

Nimi Poju
Syntynyt 1.4.2011
Sukupuoli uros
Rotu ranskanbuldoggi

22.11.2012

Dumbo ja Nuusku

Olen ajatellut kirjoittavani blogissani myös kavereideni eläimistä ja tässä on nyt ensimmäinen aiheesta.


Luokkakaverillani Tanjalla ja hänen perheellään on kaksi abessinialaista kissaveljestä, Dumbo ja Nuusku. Kollit ovat vuosimallia 2006 ja ovat saapuneet kotiinsa kolmen kuukauden ikäisinä. Abessinialainen on minulle rotuna aivan uusi tuttavuus ja tuli perheen äitiä, Sirpaa, haastatellessa aivan uusia tietoja korvieni väliin. Esimerkiksi en ole koskaan edes ajatellut, että kissan voisi kastroida/steriloida alle kolmen kuukauden ikäisenä, mikä pojille on tehty.


"Abessinialaiset muistuttavat niitä pyhiä kissoja, joita on kuvattu muinaisen Egyptin hautamaalauksissa. Rotu on saanut nimensä Egyptistä kaakkoon sijaitsevasta Abessiniasta (nykyinen Etiopia). Abessinialainen on raitakarvainen ticked tabby, jonka kuviointi on häivytetty minimiin vuosikausien valikoivalla jalostuksella. Ticking, eli raidoitus tarkoittaa, että karvoissa on 3-4 raitaa, esimerkiksi pohjaväri on ruskea ja ticking -raidat mustat.
Jotkut olettavat, että abessinialainen eli abby tuli Eurooppaan Abessiniasta palaavien brittisotilaiden mukana 1860 -luvulla. Toiset väittävät, että rotu sai alkunsa nubiankissasta, Felis lybica, joka ostettiin 1834 - 1836 Hollantiin. Monien mielestä on kuitenkin todennäköistä, että aby syntyi tavallisten tabbykissojen jälkeläisistä Englannissa 1800 -luvulla, missä kasvattajat halusivat luoda egyptiläisen näköisen rodun.
Tyypillisesti ticked tabbylla on selkeitä kuvioita päässä, rinnassa, jaloissa ja hännässä, mutta abessinialaisilla ne ovat haalistuneet. Se on saatu aikaan risteyttämällä ticked tabbyja toistensa kanssa. Karvojen raidat ovat sekoittuneet tasaisen kuviottomaksi väriksi. Kuvioinnin jäänteitä saattaa näkyä silmien ympärillä, selkäpiin juovassa tai hentoina raitavarjostuksina kaulassa ja jaloissa.
Suomeen ensimmäiset abyt tulivat 1961 ja ensimmäinen pentua syntyi 1966. Abessinialainen on keskikokoinen, notkea ja lihaksikas kissa, jolla on kaareva, elegantti kaula. Italiassa on jalostettu niin sanottu "wild abyssinian", jolla on tummat renkaat otsassa, niskassa, jaloissa ja hännässä, mutta muuten se on tasaisen kuvioton. Sitä ei ole toistaiseksi hyväksytty missään kissajärjestössä omaksi muunnoksekseen."
 - Gummeruksen suuri kissakirja

Sirpa oli miettinyt kissan hankintaa ja hänellä oli kolme rotuvaihtoehtoa, yksi oli tietenkin abessinialainen johon hän sitten päätyikin. Toinen rotuvaihtoehto oli bengali ja kolmatta hän ei muistanut.


Sirpa halusi kissan, joka sopisi sisäkissaksi, olisi rauhallinen, lyhytkarvainen, seurallinen, perhekeskeinen eikä kissasta lähtisi oven saranaa muistuttavaa ääntä. Abessinialainen sopi hänelle paremmin kuin hyvin.

Nuusku Tanjan sylissä
Nuusku on hieman rotevahto absessinialaiseksi, mutta sitäkin hurmaavampi ja karismaattisempi kissa. Pojan lempileluihin kuuluvat hiiret, pallot ja muovipussit.

Dumbo poseeraa
Dumbo on Sirpan sanojen mukaan valioyksilö. Kissa tosiaankin on keksikokoinen, notkea ja lihaksikas. Dumbolla on ääretön mielikuvitus ja kissan lempileluihin kuuluvat kaikenlaiset narut.


Kumpikaan pojista ei tykkää matkustaa autossa ja miesääntä pojat vierastavat. Abyt ovat halutessaan seurallisia, mutta kun rakkauskiintiö on täynnä, vetäytyvät kissat omiin oloihinsa. Nuusku on todella seurankipeä kissa, jos se ei ole saanut edeltävänä päivänä tarpeeksi huomiota saa sen huomata seuraavan päivänä kissan ollessa koko ajan jaloissa pyörimässä.

Nuusku rakkautta vaatimassa
Vaikka Nuusku onkin roteva kissaksi, on se erittäin nirso ruoan suhteen. Sirpa syöttää kissoilleen vain eläinkaupan ruokia niiden terveellisyyden takia. Kaupanruokiin on laitettu lisäksi kaikkea sellaista, mitä kissa ei tarvitse, esimerkiksi suolaa. Panostaessa kissan terveelliseen ruokintaan, voi säästää huimia summia välttämällä eläinlääkärikäyntejä.

Nuusku nautiskelee
"Silloin tällöin riistanvärisille vanhemmille syntyy sinisiä pentuja. Sininen on mustan värigeenin resessiivinen diluutiogeeni, jonka vaikutus ilmentyy, jos pentu saa sen molemmilta vanhemmilta. Pohjaväri on siniharmaa, jossa on lisäksi aavistus vaaleanpunaista. Ticking on teräksenharmaa, nenä ja polkuanturat malvanväriset."
 - Gummeruksen suuri kissakirja

Abessinialaisten turkki on melko lyhyttä, vartalonmyötäistä ja hienojakoista. Turkin hoitaminen on helppoa, karvanlähdön aikaan on hyvä kissoja harjailla, ihan oman mukavuutensakin vuoksi. Abyillä on todella suuret silmät, jotka on etäällä toisistaan, ilmeikkäät ja mantelinmuotoiset.

Dumbo
Nuusku
Luonteeltaan abessinialaiset ovat nokkelia, uteliaita, toimintatarmoisia, leikkisiä, uskollisia, vapautta rakastavia ja metsästyksestä nauttivia.

"Jos haluaa kissan, abessinialainen on ihana!"
  - Sirpa
Nuusku
Nimi Neaera's Bash Bien "Nuusku"
Syntynyt 13.8.2006
Sukupuoli uros
Rotu abessinialainen

Dumbo
Nimi Neaera's Bahari Banji "Dumbo"
Syntynyt 13.8.2006
Sukupuoli uros
Rotu abessinialainen