Sairaslomaillen

Ei ottanut jalka parantuakseen toivottuun tahtiin, joten jouduin viime viikolla jättäytymään töistä jälleen sairaslomalle ja sairasloma jatkuu yhä edelleen. Näin ollen myös rallytoko-kisat jäivät välistä perjantaina. Lauantaina kävin kisoissa talkoilemassa, otin ilmoittautumisia vastaan sekä vahdin mestari- ja voittajaluokan käytösruutua. Ostin samalla reissulla koirilleni rallytokon-kisakirjat, koska kyllä me joskus korkataan ne kisat!

Tavoite on päästä osallistumaan islanninlammaskoirien rallytokon rotumestaruuksiin syksyllä Rosen kanssa. Toki Rosen kisailut saattavat jäädä väliin jos meillä vihdoin ja viimein olisi pieniä pentuja kasvamassa. Nähtäväksi jää minkälainen syksy meillä tulee olemaan. Toki voinhan ottaa villin kortin käyttöön ja osallistua maalaistollojen kanssa?

Sunnuntaina saapui illasta yövieraita Salosta: Riika ja hänen islantilaiset Kári ja Imir. Kyllä Iriksellä oli lystiä kun pääsi pihalla rallaamaan Kárin kanssa kun kaikenlainen harrastaminen ja tekeminen on jäänyt todella vähälle jalkani takia. Riikan ja poikien vierailu oli aivan ihana piristys tämän ankean sairasloman keskellä.

Sairasloman aikana on kyllä saanut hoidettua koneen ääressä tehtäviä asioita oikein mallikkaasti, on mietitty tulevia näyttelyreissuja ja niitä valmisteltu ja pohdittu ja laskeskeltu. Myös kasvatusasioita on päässyt pohtimaan ja urosvalinta ei tunnu kyllä helpolta tällä hetkellä, mutta sekin pitäisi pikku hiljaa saada tehdyksi kun oletettavasti Iriksellä on juoksu heinäkuussa.

Ontuen uuteen ryhmään

Sairasloma loppui virallisesti perjantaina ja näin ollen arvasin sitten jo viikonloppuna aloittaa pienet treenailut. Iriksellä on perjantaina ensimmäiset rallytoko-kisat ja meidän treenit rallyn osalta on parin vuoden takaiset möllit Kokkolassa.

Sairasloman aikana askartelin miehen kanssa rallytoko-kyltit ja lauantaina kyltit pääsi testiin kun tein pari rataa, joita kokeilin molempien tyttöjen kanssa. Iriksen kanssa tuli kovasti treenattua BH-koetta varten ja se treeni kyllä mielestäni jo näkyy: seuraamiset ovat pidentyneet ja kontaktikin pysyy paremmin rallya treenatessa kun koiruutta saa kehua.

Rosen kohdalla en vieläkään usko todeksi, että neiti osaa pyydettäessä tulla sivulle. Nyt on opeteltu sitten vähän seuraamista ja palkka tulee heti kun lähtee sivulta seuraamaan ja pitää kontaktin parin askeleen verran. Liikkeestä se ei kyllä osaa jäädä sivulle, joten sitä sitten aletaan pohtimaan ja treenailemaan.

Tänään treenailtiin Iriksen kanssa agilityä. Aloitettiin uudessa ryhmässä, yhä perusteissa ollaan, mutta ovat vähän pidemmällä treeneissä kuin aikaisempi ryhmä jossa treenasin. Minulle kyllä periaatteessa se ja sama kummassa ryhmässä treenaan, koska kouluttaja ei oikeastaan muuttunut ja ryhmäläisetkin ovat tuttuja keitä tänään tapasin.

Teemana oli tänään irtoamista ja lopuksi rallattelua. Ensin laitettiin koiran 3. hypyn taakse josta piti saada ohjattua 4. putkeen ja siitä 5. putkeen. Yllättävän hyvin Iris tässä kohin irtosi. Seuraavaksi piti saada A-esteen lopulta koira lähetettyä seuraavalle hypylle kiertoon ja sieltä putkeen. Iriksen kierrot olivat kyllä hyyyyvin loivia ja irtoamista ei niin hyvin tapahtunut. Lopulta rallateltiin 5. putkelta 4. putkeen ja 3. hypylle. Ei oikein tahtonut irrota ja oma kinttu ei kovin hyvin sallinut juosta. 

Iris otti tänään treeneissä todella kovasti kontaktia ja tämä todennäköisesti johtuu siitä, kun ollaan tehty tokotreenejä nyt kovasti. Treeneistä lähdettyä hoksasin myös, että pyysin Iristä sivulle lähdöissä ja siinähän se tuijotus on todella herkässä. En ole aikaisemmin pyytänyt sivulle aksatessa ja pitää se siis jättää pois. Opeteltiin kentän laidalla väli-käskyä, josko tehtäisiin siitä aksaradan aloitus.

Hyvin huomaa koirien kanssa treenatessa, että eivät ole kovin halukkaita tekemään kanssani. Jalka kuitenkin kipuilee ja ei pysty itse täysillä tekemään eikä antamaan koirille 100 % vaan paljon vähemmän. Miksipä koirat siis tekisivät kanssani 100 % kun en itsekään pysty niille sitä tarjoamaan?

Oma pää ei kestä

Polvi on operoitu kahdesti ja niistä toivuttiin oikein hyvin ja levossa pidettiin eikä ollut ongelmia. Nyt kun on jalkapöytä kipeänä ja turvoksissa, niin ai kamala kun ei meinaa oma pää kestää tätä tekemättömyyttä!

Tuli tehtyä viime päivinä koirien kanssa todella paljon kaikenlaista ja se treeni-into todellakin löytyi. Nyt kun tätä intoa ei pääse kunnolla purkamaan koirien kanssa, niin tämä on tosi turhauttavaa. Pieniä temppuja on tehty ja opeteltu, mutta se ei tunnu itselle nyt riittävän. Pitäisi päästä tekemään enemmän.

Viikon päästä olisi Iriksellä ensimmäinen rallytoko-kisa ja siihen olisi kiva päästä treenaamaan muutenkin kuin teoriassa. On luettu sääntöjä, opeteltu kylttejä sekä katsottu hirmuisesti videoita YouTubessa. Videoita katsoessa tulee myös ajatuksiini, josko ilmottaisi Rosenkin kisoihin. Kaksi pelleä kisoissa on varmasti hauskempi kuin yksi pelle?

Koitan saada kinttuni siihen kuntoon, että perjantaina päästäisiin kisaamaan. Rosen kanssa treenataan siihen malliin, että viimeistään sitten rotumestaruuksissa startataan rallyura alkulämmöille.

Tiistaina kun olin jalkani satuttanut ja hammasta purren selviytynyt työpäivästä, kotona odoteltiin viitisen tuntia särkylääkkeen voimilla päivystykseen pääsyä. Päivystykseen pääsin yhden aikaan yöllä ja siellä lääkäri kopeloi jalkani ja laittoi röntgeniin lähetteen. Kuvattiin jalka ja takaisin odottamaan päivystyksen puolelle. Matkalla oli ollut joku kommunikaatiokatkos kun jalastani oli kuvattu nilkka vaikka jalkapöydän lääkäri halusi kuvattavan. Kinkkasin uudelleen röntgeniin ja tulipahan nyt kuvattua sitten enemmän ja todettua, että kaikki on kunnossa. Nilkkatuen kanssa kotiin lepäilemään.

Turvotus on laskenut tiistailta vähän, mutta kivut ei juurikaan helittäneet. Tuntuu kuin jalka olisi koko ajan puutuneena. Oman mielenterveyden kannalta päätin käydä tänään vielä Työterveydessä ja sain mielenrauhan kuullessani että kaikki on ok. Jänne sieltä todennäköisesti venähtänyt ja aiheuttanut verenvuotoa ja se sitten mustelmaa ja turvotusta mikä aiheuttaa sitä kipua. Tulehduskipulääkereseptin kanssa kotiin huilaamaan.

Illat ovat pahimmat. Kyllä sitä on todella paljon levossa normaaliin verrattuna, mutta kyllä se jomotus on aika karmea särky- ja tulehduskipulääkkeistä huolimatta. Onneksi koirat osaa rauhoittua ja antaa minun levätä. Kissat kyllä arvostavat saamaansa huomiota näinä päivinä.

Apila oli tänään hieman ihmeissään kun parvekkeelle pääsi.

Vuosi vierähtänyt

Vuosien kulun huomaa hyvin siitä, kun lapset vanhenee. Meillä tänään vanhenee Rose saavuttaen vuoden iän! Aika on vierinyt huimasti ja niin on pienestä hönöttimestä tullut vain vähän isompi hönötin ollen 12 kg ja 38 cm.

6 kk kohdalla asetin Rosen kanssa tavoitteeksi tokon aloittamisen, missikisoissa kisaamisen sekä dobon kokeilun. Tavoitteet melkein toteutui. Ohjatuissa tokotreeneissä kyllä käytiin muutamia kertoa, misseilty ollaan urakalla ja sertejä napattu jo neljä kappaletta. Doboa ei saatu aikaiseksi kokeilla, mutta senkin edestä ollaan kokeiltu rallytokoa ja käyty ihan alkeiskurssilla ja siitähän me vasta sytyttiin Rosmarin kanssa!

Koska Rose lopetti juoksutiputtelun noin viikko sitten, lähtee neiti Niemenkylää valloittamaan viikonlopuksi. Synttärit juhlitaan sitten kun neiti on juoksunsa lopettanut ja urokset pystyvät keskittymään johonkin muuhunkin kuin siihen itseensä.

Seuraavan vuoden tavoitteeksi otetaan Rosen kanssa lisää misseilyä, paimentamista, doboilua, tokoilua, rallytokoa, koirakavereiden treffaamista ja käydään myös tutkituttamassa, mitä muun muassa röntgen tuosta neidistä paljastaa. Erityisesti kuitenkin on tarkoitus pitää hauskaa koiran kanssa ja nauttia elämästä!

7-viikkoinen

6-kuukautinen

Onnea 1-vuotiaalle prinsessalle!

Reipas viikonloppu

Viikonloppu jo miltei vietetty ja paljon on tullut oltua ulkona oman pihan kimpussa. Perjantaina töiden jälkeen suunniteltiin ja käytiin työkaluja läpi. Lauantaina vähän pihan laittoa ja rallytokot Rosen kanssa, ilta meni saunoessa ja rentoutuessa. Tänään sitten vasta onkin pihaa laitettu..

Lauantaina tuntui, että rallytreeneihin mentiin ihan viime tipassa pihatöiltä, enkä saisi alkuun kävellä kaikessa rauhassa Rosen kanssa treenialuetta lävitse ja näin ollen neiti haukkuisi ja keskittyisi ihan muihin juttuihin, mutta ehei: Rosmari teki ja keskittyi suurimmalti osin tekemiseen. Hieno koiruus! Taas oltiin rakennettu kaksi rataa, alo ja avo. Olin aloittamassa alo-radassa ja meni ihan kivasti. Perusasento meillä on viime kerralta edistyny huimasti! Treenit ja radat meni muutoin hienosti, mutta yksi liike on, joka ei mene ohjaajan tajuntaan: koira on ensin perusasennossa, käännös vasempaan ja koira perusasentoon. Tänään treenailtiin sitä enempi, ja Rose sai uudeksi nimekseen spagaattieläien, koska ohjaaja ei ole ikinä nähny koiraa, joka pitää takatassut levällään, mutta muutoin on kääntynyt toiseen suuntaan.

Rose the spagaattieläin treenien jälkeen.

Tänään sitten heräiltiin ja tuumailtiin aikamme ja lähdettiin pihalle. Ari leikkasi pensasaidan siistiksi ja kyllä kelpaa! Minä sitten siivoilin pensasaidan aluskasvuston ja muutaman pensaan revin vielä maasta pois. Hiljalleen hyvä tulee ja jos vaikka ensikesänä piha olisi enemmän meidän makuun?

Raparperipiirakka oman pihan raparperista, nam!

Rallyillen

Tänään oli taas ohjatut rallytokot Rosen kanssa. Näissä reeneissä tykkään käydä, koska seura on todella rentoa ja hauskaa. Kukaan ei ole tekemässä sillä tavalla tosissaan, vaan kaikki tekevät ja nauravat ja kannustavat toisiaan! Ohjaajatkin on todella mukavat ja opastavat meitä ihan mielettömän hyvin. Kunpa kaikki treenit olisi tälläisiä(treenit tosin on just sellaset millaiset ite niistä tekee)!

Meille rakennettiin kaksi rataa, alo- ja avoradat ja kummatkin radat tehtiin ohjaajan kanssa. Rose oli treeneissä yllättävän hiljaa ja teki oikein mallikkaasti aina niin kauan kuin jaksoi. Jokainen sai myös omatoimisesti treenata hyppyä ja hyvin se tuntui menevän meiltäkin, kunnes Rosmari hoksasi, että esteen voi kiertää ja aloittaa pööpöilyn. Eihän siinä kuin esteen viereen haukottelemaan ja syömään namia niin johan taas koira toimi.

On mulla hieno neiti, vielä kun saadaan opeteltua tokon puolelta perusasioita niin on rallykin sitten helpompaa. Ja ohjaaja vasta saisikin opetella kaikkea mahdollista!

Ekat rallyt

Vihdoinkin päästiin Rosen kanssa LPKYn järjestämälle rallytoko-kurssille! Kurssiahan on vedetty jo kahdesti, mutta aikatauluni on olleet toiset joten ei olla päästy. Käytiinhan me likkojen kanssa möllikisat jo korkkaamassa, joten sen jälkeenhän on varsin hyvä vasta aloittaa treenaamiset?

Meitä oli tänään kaksi ensikertalaista paikalla ja meidät otettiinkin sivuun ja kerrottiin rallytokosta ja kylteistä ja mitä oltiin edeltävällä kerroilla tehty. Saatiin myös pari rataa kokeiltavaksi ja olihan se hauskaa kun on jo jonkinlainen käry miten homma toimii.

Tunnin lopulla käytiin kokeilemassa myös houkutuksien ohitusta ja eihän Rose edes huomannut palloja tai maassa olevaa avointa nakkipussia, kontakti pysyi koko ajan minussa. Ihastuttava neiti ja tämä taitaa olla meidän laji Rosen kanssa.

Muutto edistyy,oma sohva paikoillaan!

Viikonloppu Kokkolassa

Monta tuntia autossa istumista, ulkona auringon kärvistettävänä ja haukuntaa kuunnellessa. Mutta oli se kyllä sen arvoista! Tuli vietettyä aivan mielettömän ihana viikonloppu Kokkolassa islanninlammaskoirien parissa. Perjantain ajeltiin jo valmiiksi Kokkolaan ja yövyttiin Best Western-hotellissa.

Lauantaina oli islanninlammaskoirien erikoisnäyttely ja paikalla oli yli 80 koiruutta! Näyttelypaikkana oli Kokkola Camping ja oli kyllä näyttelypaikkana sangen onnistunut kun sää oli erityisen hyvä. Ehkä vähän kuuma, mutta mieluummin sitä viettää päivän auringon alla kuin vesisateessa.

Tuomarina oli Susanne Wendell ja tässä hänen mietteensä Rosesta: "Erinomainen tyyppi ja mittasuhteet. Selkeä sukupuolileima. Kaunis muotoinen pää. Hyvät tummat silmät. Hyvät korvat. Erittäin hyvä ylälinja ja ryhti. Ikäisekseen hyvin kehittynyt runko. Oikein kulmautunut edestä ja takaa. Riittävä raajojen luusto. Erinomainen karvanlaatu ja väri. Kaksoiskannukset. Liikkuu hyvin."

JUN ERI3 SA

Ja tässä yllättäjä-Iriksestä: "Erinomainen tyyppi ja mittasuhteet. Erittäin hyvin kehittynyt 1,5 vuotias, jolla kaunis pää ja ilme. Oikeanmuotoiset tummat silmät, hyvät korvat. Erinomainen ylälinja ja häntä. Erinomainen runko. Hyvät raajat ja kulmaukset. Lihaksikas. Erittäin hyvä karvapeite ja väritys. Kaksoiskannukset."

NUO ERI1 SA PN1 SERT VSP

Irikseltä ihan mieletön tulos tuolta päivältä! En kyllä olisi ihan heti uskonut.

Näyttelyn jälkeen purettiin leiriä, tilattiin ja syötiin pitsaa, rupateltiin mukavia ja oli siinä ohessa myös muuan tietokilpailukin. Ihana päivä takana. Ei muuta kuin hotellille nukkumaan ja keräämään voimia seuraavaan päivään.

Tänään olikin sitten vuorossa rotumestaruuksia rallytokon ja agilityn osalta. Olin ilmoittanut molemmat likat rallytokon namimölli-luokkaan ja olihan se kyllä hauskaa kun sai revittyä tarpeeksi itsetuntoa lähteä tekemään ihan vierasta juttua. Iriksen kanssa kerran aikaisemmin kokeiltu ja Rosen kanssa ei yhtään. Hauskaa meillä oli ja Iris sai pisteitä 68 ja Rose 72. Ihanat koiruudet. Nyt vain treeniä niin ohjaajakin ehkä osaa seuraavalla kerralla enempi.