28.11.2012

Viljakäärmeiden ruokinta

Luonnossa viljakäärmeet syövät jyrsijöiden lisäksi lintuja, liskoja, sammakoita ja jopa munia. Terraariossa asuville viljiksille ruoaksi kelpaa erikokoiset hiiret ja pienet rotat. Silloin tällöin voi tarjota myös pientä kananpoikaa.

Tarjoan käärmeille tällä hetkellä 2 viikkoista pakastehiirtä. Hiiret laitan sulatuksen ajaksi pieneen pussiin ja pussin kuumaan veteen jossa hiiri sulaa, mutta ei hävitä tärkeitä vitamiini ja hivenaineita. Käärmeille voi tarjota niille tarkoitettua vitamiinia ja kalkkia, mutta omille viljiksilleni en ole sellaisia tarjonnut.

Ruokin käärmeet erillisessä astiassa, jossa ne on myös helppo punnita ja seurata ruokailun vaiheita. Tällä hetkellä ruokintaväli on 10 päivää ja silloin tällöin pidän paaston. Käärmeet saattavat jättää välillä itsekin syömättä esimerkiksi nahanluonnin takia.

Hiiret ostan Trimpetistä, josta saa kaupungin parhaat hiiret!

Ano
6.10.2012 Painoa 60 g, paasto
12.10.2012 Nahka luotu
13.10.2012 Painoa 58 g, söi 8 g (2 vko)
22.10.2012 Painoa 62 g, söi 6 g (2 vko)
26.10.2012 Eläinlääkäri sondasi, todettiin urokseksi
30.10.2012 Painoa 64 g, söi 12 g (2 vko)
6.11.2012 Painoa 68 g, söi 10 g (2 vko)
16.11.2012 Pituutta 63 cm
17.11.2012 Painoa 72 g, söi 10 g (2 vko)
27.11.2012 Painoa 73 g, söi 11 g (2 vko)


Nyymi
6.10.2012 Painoa 80 g, paasto
13.10.2012 Painoa 78 g, söi 6 g (2 vko)
22.10.2012 Painoa 82 g, söi 10 g (2 vko)
26.10.2012 Eläinlääkäri sondasi, todettiin naaraaksi
30.10.2012 Painoa 87 g, söi 6 g (2 vko)
6.11.2012 Painoa 91 g, söi 14 g (2 vko)
17.11.2012 Painoa 96 g, ei syönyt
19.11.2012 Nahka luotu
27.11.2012 Painoa 95 g, söi 16 g (2 vko)


Buli
6.10.2012 Painoa 100 g, paasto
10.10.2012 Nahka luotu
13.10.2012 Painoa 99 g, söi 9 g (2 vko)
22.10.2012 Painoa 105 g, söi 7 g (2 vko)
26.10.2012 Eläinlääkäri sondasi, todettiin urokseksi
30.10.2012 Painoa 109 g, söi 12 g (2 vko)
6.11.2012 Painoa 116 g, söi 12 g (2 vko)
17.11.2012 Painoa 120 g, söi 10 g (2 vko)
27.11.2012 Painoa 125 g, söi 16 g (2 vko)

22.11.2012

Dumbo ja Nuusku

Olen ajatellut kirjoittavani blogissani myös kavereideni eläimistä ja tässä on nyt ensimmäinen aiheesta.


Luokkakaverillani Tanjalla ja hänen perheellään on kaksi abessinialaista kissaveljestä, Dumbo ja Nuusku. Kollit ovat vuosimallia 2006 ja ovat saapuneet kotiinsa kolmen kuukauden ikäisinä. Abessinialainen on minulle rotuna aivan uusi tuttavuus ja tuli perheen äitiä, Sirpaa, haastatellessa aivan uusia tietoja korvieni väliin. Esimerkiksi en ole koskaan edes ajatellut, että kissan voisi kastroida/steriloida alle kolmen kuukauden ikäisenä, mikä pojille on tehty.


"Abessinialaiset muistuttavat niitä pyhiä kissoja, joita on kuvattu muinaisen Egyptin hautamaalauksissa. Rotu on saanut nimensä Egyptistä kaakkoon sijaitsevasta Abessiniasta (nykyinen Etiopia). Abessinialainen on raitakarvainen ticked tabby, jonka kuviointi on häivytetty minimiin vuosikausien valikoivalla jalostuksella. Ticking, eli raidoitus tarkoittaa, että karvoissa on 3-4 raitaa, esimerkiksi pohjaväri on ruskea ja ticking -raidat mustat.
Jotkut olettavat, että abessinialainen eli abby tuli Eurooppaan Abessiniasta palaavien brittisotilaiden mukana 1860 -luvulla. Toiset väittävät, että rotu sai alkunsa nubiankissasta, Felis lybica, joka ostettiin 1834 - 1836 Hollantiin. Monien mielestä on kuitenkin todennäköistä, että aby syntyi tavallisten tabbykissojen jälkeläisistä Englannissa 1800 -luvulla, missä kasvattajat halusivat luoda egyptiläisen näköisen rodun.
Tyypillisesti ticked tabbylla on selkeitä kuvioita päässä, rinnassa, jaloissa ja hännässä, mutta abessinialaisilla ne ovat haalistuneet. Se on saatu aikaan risteyttämällä ticked tabbyja toistensa kanssa. Karvojen raidat ovat sekoittuneet tasaisen kuviottomaksi väriksi. Kuvioinnin jäänteitä saattaa näkyä silmien ympärillä, selkäpiin juovassa tai hentoina raitavarjostuksina kaulassa ja jaloissa.
Suomeen ensimmäiset abyt tulivat 1961 ja ensimmäinen pentua syntyi 1966. Abessinialainen on keskikokoinen, notkea ja lihaksikas kissa, jolla on kaareva, elegantti kaula. Italiassa on jalostettu niin sanottu "wild abyssinian", jolla on tummat renkaat otsassa, niskassa, jaloissa ja hännässä, mutta muuten se on tasaisen kuvioton. Sitä ei ole toistaiseksi hyväksytty missään kissajärjestössä omaksi muunnoksekseen."
 - Gummeruksen suuri kissakirja

Sirpa oli miettinyt kissan hankintaa ja hänellä oli kolme rotuvaihtoehtoa, yksi oli tietenkin abessinialainen johon hän sitten päätyikin. Toinen rotuvaihtoehto oli bengali ja kolmatta hän ei muistanut.


Sirpa halusi kissan, joka sopisi sisäkissaksi, olisi rauhallinen, lyhytkarvainen, seurallinen, perhekeskeinen eikä kissasta lähtisi oven saranaa muistuttavaa ääntä. Abessinialainen sopi hänelle paremmin kuin hyvin.

Nuusku Tanjan sylissä
Nuusku on hieman rotevahto absessinialaiseksi, mutta sitäkin hurmaavampi ja karismaattisempi kissa. Pojan lempileluihin kuuluvat hiiret, pallot ja muovipussit.

Dumbo poseeraa
Dumbo on Sirpan sanojen mukaan valioyksilö. Kissa tosiaankin on keksikokoinen, notkea ja lihaksikas. Dumbolla on ääretön mielikuvitus ja kissan lempileluihin kuuluvat kaikenlaiset narut.


Kumpikaan pojista ei tykkää matkustaa autossa ja miesääntä pojat vierastavat. Abyt ovat halutessaan seurallisia, mutta kun rakkauskiintiö on täynnä, vetäytyvät kissat omiin oloihinsa. Nuusku on todella seurankipeä kissa, jos se ei ole saanut edeltävänä päivänä tarpeeksi huomiota saa sen huomata seuraavan päivänä kissan ollessa koko ajan jaloissa pyörimässä.

Nuusku rakkautta vaatimassa
Vaikka Nuusku onkin roteva kissaksi, on se erittäin nirso ruoan suhteen. Sirpa syöttää kissoilleen vain eläinkaupan ruokia niiden terveellisyyden takia. Kaupanruokiin on laitettu lisäksi kaikkea sellaista, mitä kissa ei tarvitse, esimerkiksi suolaa. Panostaessa kissan terveelliseen ruokintaan, voi säästää huimia summia välttämällä eläinlääkärikäyntejä.

Nuusku nautiskelee
"Silloin tällöin riistanvärisille vanhemmille syntyy sinisiä pentuja. Sininen on mustan värigeenin resessiivinen diluutiogeeni, jonka vaikutus ilmentyy, jos pentu saa sen molemmilta vanhemmilta. Pohjaväri on siniharmaa, jossa on lisäksi aavistus vaaleanpunaista. Ticking on teräksenharmaa, nenä ja polkuanturat malvanväriset."
 - Gummeruksen suuri kissakirja

Abessinialaisten turkki on melko lyhyttä, vartalonmyötäistä ja hienojakoista. Turkin hoitaminen on helppoa, karvanlähdön aikaan on hyvä kissoja harjailla, ihan oman mukavuutensakin vuoksi. Abyillä on todella suuret silmät, jotka on etäällä toisistaan, ilmeikkäät ja mantelinmuotoiset.

Dumbo
Nuusku
Luonteeltaan abessinialaiset ovat nokkelia, uteliaita, toimintatarmoisia, leikkisiä, uskollisia, vapautta rakastavia ja metsästyksestä nauttivia.

"Jos haluaa kissan, abessinialainen on ihana!"
  - Sirpa
Nuusku
Nimi Neaera's Bash Bien "Nuusku"
Syntynyt 13.8.2006
Sukupuoli uros
Rotu abessinialainen

Dumbo
Nimi Neaera's Bahari Banji "Dumbo"
Syntynyt 13.8.2006
Sukupuoli uros
Rotu abessinialainen

16.11.2012

Lumon ja Janen penturallit

Mikä onkaan sen mukavempaa, kun seurata kissanpentujen menoa ja melskettä? Ehkä se, että niitä touhuja voi katsella muutama vuotta myöhemmin uudelleen ja muistella, miten pieniä kisut ovat joskus olleet.


Lumo ja Jane vetelee vielä nykyäänkin samanlaista rallia mitä videolla on nähtävillä, ainut ero menneen ja nykyisen välillä on vain se, että kissat ovat kasvaneet ja pitävät kovempaa meteliä riehuessaan. Ja paikkojakin saattaa hajota huomattavasti herkemmin.

14.11.2012

Leopardigekkojen ruokinta

Koska gekot ovat hyönteissyöjiä, on minulla oltava ötököitä koko ajan tarjolla liskoille. Leoskejen ruokalistalle kuuluvat erilaiset sirkat, kovakuoriaiset, toukat, madot, torakat ja hämähäkit. Jotkut antavat gekoilleen myös satunnaisesti hiirenpoikasta.

Ruokahyönteisiä on hyvä "pöllyttää" leopardigekoille tarkoitetussa vitamiinissa sekä kalkissa. Ötököistä on muutenkin hyvä pitää huolta, sillä ne pitkälti määräävät gekon kehityksen. Jauhomatoja on hyvä säilyttää erilaisissa jauhosekoituksissa. Tuoreruokaa (kurkku, porkkana..) tarjotaan pari kertaa viikossa. Sirkoille annan vehnäleseitä pohjalle ja lähes päivittäin on hyvä antaa jotain nestepitoista ruokaa (kurkkua, salaattia..). Jos edelliseltä päivältä on ruokaa jälellä, on se hyvä poistaa homehtumisen estämiseksi.

Tilaan ötököitä Eläinkauppa Vipeltäjät Verkkokaupasta, josta saan mielestäni suhteellisen edullisesti ruokaa leoskeilleni. Tällä hetkellä minulla on kenttäsirkkaa, kulkusirkkaa, suklaatorakkaa, vahakoin toukkaa ja jauhomatoja. Gekkojeni suurinta herkkua on vahakoin toukat.

Tarjoan Nitalle ja Nefralle ruokaa joka toinen päivä, välillä ruoka maittaa ja välillä ei.

Kulkusirkka
Suklaatorakka
Kenttäsirkka
Vahakoin toukka

Ajasta ikuisuuteen

Eläimen saapuminen perheenjäseneksi on aina yhta riemastuttavaa ja ihanaa. Oli eläin sitten koira tai hamsteri, saa siitä hyvän ystävän johon tietenkin kiintyy kovasti. Eläimen kanssa voi tehdä kaikenlaista; leikkiä, jutella, opettaa temppuja jne. Valitettavasti eläinystävämme eivät ole ikuisia ja jossain vaiheessa on pakko luopua rakkaastaan.

Vaikka olenkin nuori aikuinen, koen silti että olen joutunut luopumaan liian monesta. Suurimman osan elämästäni olen asunut äitini luona maalla ja meillä kissat ovat ulkokissoja jotka saavat toki halutessaan tulla sisälle. Ja maalla kun asutaan, on siellä myös petoja metsissä. Osa kissoistamme on siis vain "hävinnyt".

Musti
Nöpö
Pikkutyttönä oli aina kiva päästä käymään mammani luona Säkäjärvellä, koska siellä oli myös eläimiä. Oli yksi metsästyskoira, kissa ja paljon lehmiä. Silloinen metsästyskoira kuoli vanhuuteen ja nyt siellä on uusi koira, lehmistä on luovuttu ja kissa on myös kuollut vanhuuteen.

Piki
Sain ensimmäisen kissani 10 -vuotiaana, nimesin sen Iituksi mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä; Iippa, murmeli, suklaamurmeli, muru.. Valitettavasti kissani oli jäänyt auton alle minun ollessa rippileirillä.

Iitu
Äiti hankki maalle ensimmäisen kissan Maikin sinä aikana, kun olin viikonloppuna isäni luona kaupungissa. Olin silloin alle kouluikäinen eikä tarkkoja muistikuvia ole, mutta sen muistan miten hauskaa oli kun kotona olikin kissa odottamassa. Maikin munuaiset petti ja kissa jouduttiin lopettamaan keväällä 2012.

Maikki
Vaikka eläimet kuolevatkin luotamme pois, jäävät ne silti elämään muistoihin ja sydämiimme ikuisiksi ajoiksi.


9.11.2012

Maaseudun eläimet

Olen paljon puhunut maalla käymisestä, mutta en siellä olevista eläimistä. Kissoja siellä on tällä hetkellä viisi ja koiria kaksi, äidiltäni löytyy myös akvaario.

Otto
  • Talon vanhin eläin
  • Sekarotuinen (isä labradorinnoutaja, äiti kultainennoutaja)
  • Uros

Max (Annaciin Domino)
  • Syntynyt 2005
  • Berninpaimenkoira
  • Uros

Täplä
  • Talon vanhin kissa
  • Maatiainen
  • Naaras

Teri
  • Täplän velipuoli (sama äiti)
  • Maatiainen
  • Uros

Mökö
  • Maatiainen
  • Naaras

Apila
  • Syntynyt 8.6.2008 (Nipan veli)
  • Maatiainen
  • Uros

Nipa
  • Syntynyt 8.6.2008 (Apilan veli)
  • Maatiainen
  • Uros