Eläinten ehdoilla: Dumbo ja Nuusku

Olen ajatellut kirjoittavani blogissani myös kavereideni eläimistä ja tässä on nyt ensimmäinen aiheesta.

Luokkakaverillani Tanjalla ja hänen perheellään on kaksi abessinialaista kissaveljestä, Dumbo ja Nuusku. Kollit ovat vuosimallia 2006 ja ovat saapuneet kotiinsa kolmen kuukauden ikäisinä. Abessinialainen on minulle rotuna aivan uusi tuttavuus ja tuli perheen äitiä, Sirpaa, haastatellessa aivan uusia tietoja korvieni väliin. Esimerkiksi en ole koskaan edes ajatellut, että kissan voisi kastroida/steriloida alle kolmen kuukauden ikäisenä, mikä pojille on tehty.

"Abessinialaiset muistuttavat niitä pyhiä kissoja, joita on kuvattu muinaisen Egyptin hautamaalauksissa. Rotu on saanut nimensä Egyptistä kaakkoon sijaitsevasta Abessiniasta (nykyinen Etiopia). Abessinialainen on raitakarvainen ticked tabby, jonka kuviointi on häivytetty minimiin vuosikausien valikoivalla jalostuksella. Ticking, eli raidoitus tarkoittaa, että karvoissa on 3-4 raitaa, esimerkiksi pohjaväri on ruskea ja ticking -raidat mustat.
Jotkut olettavat, että abessinialainen eli abby tuli Eurooppaan Abessiniasta palaavien brittisotilaiden mukana 1860 -luvulla. Toiset väittävät, että rotu sai alkunsa nubiankissasta, Felis lybica, joka ostettiin 1834 - 1836 Hollantiin. Monien mielestä on kuitenkin todennäköistä, että aby syntyi tavallisten tabbykissojen jälkeläisistä Englannissa 1800 -luvulla, missä kasvattajat halusivat luoda egyptiläisen näköisen rodun.
Tyypillisesti ticked tabbylla on selkeitä kuvioita päässä, rinnassa, jaloissa ja hännässä, mutta abessinialaisilla ne ovat haalistuneet. Se on saatu aikaan risteyttämällä ticked tabbyja toistensa kanssa. Karvojen raidat ovat sekoittuneet tasaisen kuviottomaksi väriksi. Kuvioinnin jäänteitä saattaa näkyä silmien ympärillä, selkäpiin juovassa tai hentoina raitavarjostuksina kaulassa ja jaloissa.
Suomeen ensimmäiset abyt tulivat 1961 ja ensimmäinen pentua syntyi 1966. Abessinialainen on keskikokoinen, notkea ja lihaksikas kissa, jolla on kaareva, elegantti kaula. Italiassa on jalostettu niin sanottu "wild abyssinian", jolla on tummat renkaat otsassa, niskassa, jaloissa ja hännässä, mutta muuten se on tasaisen kuvioton. Sitä ei ole toistaiseksi hyväksytty missään kissajärjestössä omaksi muunnoksekseen."
- Gummeruksen suuri kissakirja

Sirpa oli miettinyt kissan hankintaa ja hänellä oli kolme rotuvaihtoehtoa, yksi oli tietenkin abessinialainen johon hän sitten päätyikin. Toinen rotuvaihtoehto oli bengali ja kolmatta hän ei muistanut.

Sirpa halusi kissan, joka sopisi sisäkissaksi, olisi rauhallinen, lyhytkarvainen, seurallinen, perhekeskeinen eikä kissasta lähtisi oven saranaa muistuttavaa ääntä. Abessinialainen sopi hänelle paremmin kuin hyvin.

Nuusku Tanjan sylissä

Nuusku on hieman rotevahto absessinialaiseksi, mutta sitäkin hurmaavampi ja karismaattisempi kissa. Pojan lempileluihin kuuluvat hiiret, pallot ja muovipussit.

Dumbo poseeraa

Dumbo on Sirpan sanojen mukaan valioyksilö. Kissa tosiaankin on keksikokoinen, notkea ja lihaksikas. Dumbolla on ääretön mielikuvitus ja kissan lempileluihin kuuluvat kaikenlaiset narut.

Kumpikaan pojista ei tykkää matkustaa autossa ja miesääntä pojat vierastavat. Abyt ovat halutessaan seurallisia, mutta kun rakkauskiintiö on täynnä, vetäytyvät kissat omiin oloihinsa. Nuusku on todella seurankipeä kissa, jos se ei ole saanut edeltävänä päivänä tarpeeksi huomiota saa sen huomata seuraavan päivänä kissan ollessa koko ajan jaloissa pyörimässä.

Nuusku rakkautta vaatimassa

Vaikka Nuusku onkin roteva kissaksi, on se erittäin nirso ruoan suhteen. Sirpa syöttää kissoilleen vain eläinkaupan ruokia niiden terveellisyyden takia. Kaupanruokiin on laitettu lisäksi kaikkea sellaista, mitä kissa ei tarvitse, esimerkiksi suolaa. Panostaessa kissan terveelliseen ruokintaan, voi säästää huimia summia välttämällä eläinlääkärikäyntejä.

Nuusku nautiskelee

"Silloin tällöin riistanvärisille vanhemmille syntyy sinisiä pentuja. Sininen on mustan värigeenin resessiivinen diluutiogeeni, jonka vaikutus ilmentyy, jos pentu saa sen molemmilta vanhemmilta. Pohjaväri on siniharmaa, jossa on lisäksi aavistus vaaleanpunaista. Ticking on teräksenharmaa, nenä ja polkuanturat malvanväriset."
- Gummeruksen suuri kissakirja

Abessinialaisten turkki on melko lyhyttä, vartalonmyötäistä ja hienojakoista. Turkin hoitaminen on helppoa, karvanlähdön aikaan on hyvä kissoja harjailla, ihan oman mukavuutensakin vuoksi. Abyillä on todella suuret silmät, jotka on etäällä toisistaan, ilmeikkäät ja mantelinmuotoiset.