Veli tuli käymään

Jo viime vuoden lopulla hoksasin Jossun veljen asuvan naapurikunnassa ja pitihän niin lähellä asuva sukulainen tavata! Alkuun oli puhetta, että oltaisiin jo viime vuonna tavattu mutta eihän sitä voi keretä jokaista moikkaamaan. Mutta tänään oli se hetki, jolloin päästiin tämä uusi islanninlammaskoira tapamaan ja voi vitsit miten reipas uros tulikaan autosta ulos!

Rahkkasan Jöfur Haraldsson "Mosku"

Jossu ei oikein lämmennyt veljensä leikkikutsuihin, mutta Iris sen sijaan olisi laittanut oikein kunnolla ralliksi. Moskua ei arvannut pihassa päästää vapaaksi kun uroolla on hieman taipumusta karkailuun, aivan kuten siskollansakin!

Niin kovasti tykästyin Moskuun, että lupauduin handleroimaan tuota komistutsta tulevaisuudessa. Eihän noin komiaa koiraa voi olla kehään viemättä.

Pojat uimakoulussa

Kesällä kuumimpina päivinä meidän lenkkeilyt on lähes poikkeuksetta suuntautuneet aina rannalle koiria uittamaan ja viilentämään. Sanna oli bongannut koiruuksieni uintikuvia ja oli halukas päästä mukaan, joten eihän siitä kuin yhdessä lenkille ja rannalle.

Mukanani oli Iris, Jossu ja Mikke ja kun tavattiin Sannan kanssa lyöttäydyttiin vain yhteen ja käveltiin jonkin verran samaa matkaa ilman, että koirat pääsivät haistelemaan toisiaan. Suunnitelma toimi hyvin ja kun rannalle päästiin, saatoin laskea vesihirmut islantilaiset vapaaksi pulikoimaan lelun perään ja näin sain keskittyä Otson ja Hermannin opettamiseen vesipedoiksi.

Hienosti pojat hoksasivat homman juonen, mutta tuskin niistä aivan hirmusia vesipetoja vielä tällä kertaa tuli. Onneksi kesää on vielä edes vähän jälellä, niin keretään käydä useammin opettelemassa uimisen saloja.

Hiljaisuutta

Viikonloppu oli ja meni ja voi miten mukavaa olikaan, kun mieheni saapui kotiin viikonloppulomille perjantaina! Kyllä koiruudetkin arvostivat, vaikka häsläsivätkin pihalla niin, ettei touhuista meinannut saada mitään tolkkua.

Eilinen vain oltiin. Käytiin Rose viemässä iltapäivästä isälleni hoitoon ja samalla pitämään kuria belgipojille. Iris saikin osakseen kaiken huomion lauantai-iltana ja tulipa neiti myös saunassa käymään kanssamme.

Tänään oli aikainen herätys kun käytiin Arin ja Iriksen kanssa Suonenjoella ja Pieksämäellä tapaamassa uusia islanninlammaskoiria. Sai kyllä pohdittavaa kerrakseen, mutta hauskaa tuntui Iriksellä olleen uusien kavereiden kanssa.

Illasta kun Arin oli jälleen aika suunnata takaisin Vekaralle, huusi jokainen soluni automatkan ajan, että pysäytä auto ja käänny kotiin! Miten järjettömältä voikaan tuntua, että ihan samalla tavalla hän lähtee viikoksi muualle, niin kuin alkukesälläkin töiden takia oli muualla. Toki silloin olin varma, että joka ilta tulee puhelinsoitto ja saan kuulla äänen. Nyt puhelin ei soi niin usein ja koti tuntuu paljon hiljaisemmalta. Mutta aina kun näen, että Arilta on tullut viesti, tulee siitä ihan mielettömän onnelliseksi. Vaikka olisi vain hyvän yön -toivotus.

Pieni islismiitti Lauritsalassa

Tänään rallateltiin Lauritsalan koirapuistossa pienen islismiitin merkeissä. Mukana oli omien tyttöjeni lisäksi Gelgja's Skuld ja Vongoivan Igor. Kuvat kertovat enemmän, miten hauskaa nelikolla oli.