27.12.2013

Vuosi sitten..

..saapui Iris kotiimme, ihka ensimmäisenä omana koiranani.


Pelkäsin koiran omistajuuden olevan vaikeampaa, mutta olen ollut todella tyytyväinen itseeni ja erityisesti saamaani koiraan. Otin kasvattajaan ensimmäisen kerran yhteyttä kevät-kesällä ja siitä se odotus sitten lähti. Monia viestejä vaihdeltiin kasvattajan kanssa, kunnes synnytys alkoi. Kaikki ei mennyt niin kuin oppikirjassa, mutta maailmaan selvisi kuin selvisikin aivan ihastuttavan neitokainen.


Minun piti vielä vain kerätä rohkeutta ja ilmoittaa kasvattajalle, että otan tuon ainokaisen. Alkujaan halusin uroksen, mutta kohtalo ei pitänyt näppejään erossa ja niin päädyin ottamaan nartun. Ainut miinus nartussa oli juoksut. Koskaan aikasemmin en ollut narttukoiran kanssa elänyt. Sekin pelotti minua, millaista tulisi olla nartun kanssa. Tähän mennessä on selvitty hyvin ja yhdet juoksut koettu. Seuraavia odotellessa joskus tulevaisuuteen.


Elo Iriksen kanssa on ollut antoisaa. Olen tutustunut koiran myötä moniin uusiin ihmisiin ja lähentynyt muutaman koulukaverini kanssa. Koirat yhdistävät hyvin kummallisella tavalla.


Tietoa on karttunut paljon matkan varrella. Iristä hankkiessani en tiennyt läheskään näin paljoa koirista mitä tiedän nyt! Toki, enhän vieläkään tiedä juuri mitään ja koiramaailmassa on aina uutta opittavaa. Innolla tartun siis koiranomistajuuteen entistä lujemmin ja astun rohkeasti yhä syvemmälle koiramaailmaan saloihin Iris rinnallani!

Paluu arkeen

Joulun viettoon suunnattiin tiistaina Luumäelle ensiksi aamupuurolle anopilleni. Irikselle ja Roselle kun antoi vapaa-käskyn autosta, niin kyllä neidit juoksi! Huomasi kyllä, että oltiin kaupungissa käyty vain hihnalenkeillä. Hyvin vähän olivat olleet vapaina korvattomuudesta johtuen.

Aamupuurolta suunnattiin appiukolleni ja siellä juotiin glögit ja rupateltiin mukavia. Siitä olikin sitten suuntana mammala, eli äitini luokse. Kyllä oli Mikke niin iloinen kun saavuttiin maalle, sai pikku herra sopivan kokoiset leikkikaverit.

Käytiin siinä illan aikana myös mummolassa. Tytöt jäi kotiin ja Mikke oli mukana. Näpille takaisin saavuttua, oli pukki jo käynyt lahjat tuomassa ja eipä ollut koiria ja kissoja unohtanut kuuraparta. Muutoin ilta meni syödessä ja saunoessa. Valitettavasti Irikseltä jäi joulusauna väliin korvatulehduksen takia.


Keskiviikkona pakattiin tavarat ja tultiin jo takaisin kaupunkiin hyvissä ajoin. Ei ole oman kodin voittanutta. Ei varsinkaan nyt, kun kissatkin ovat täällä. Muutoin vain oltiin ja huilittiin keskiviikko.



Eilen kun heräilin tuli mieheni vain ilmoittamaan, että on lähtemässä kaverinsa kanssa autoa laittamaan ja pakkasin äkkiä koirat ja kameran ja sain kyydin isäni luokse. Siellä menikin melkein se päivä. Käytiin tyttöjen ja Röllin kanssa vuorella kävelemässä ja sitten, yllätys yllätys, syötiin.


Illalla oli vielä kaverin Tapsan tanssit ja käytiin sielläkin pyörähtämässä. Tytöt oli kotona, eikä mekään Arin kanssa kauaan viivytty kun muu porukka lähti jatkoille kaupungille ja minun piti mennä hyvissä ajoin nukkumaan, jotta jaksoin aamulla nousta kahdeksaksi töihin.

Alkoholipitoisia juomia ei tarjoiltu alaikäisille,
ei edes Hermannille.

361

Iris

23.12.2013

357

Iris
Kuvan koiraa ei ole pahoinpidelty, Roselta vain tippuu hampaita.

21.12.2013

355

Skuld

Pentutreffit Taipalsaarella

Uusi islanninlammaskoiran omistaja otti minuun yhteyttä ja kysyi, onnistuisiko joulun tienoilla järkätä jonkinlainen miitti tällä suunnalla. Tottahan toki tartuin haasteeseen ja saatiin lyhyellä varoitusajalla aikaiseksi pienet pentutreffit Taipalsaaren metikköön 6 islantilaisen ja yhden parsonin voimin.

Nappi
Vongoivan Imir "Rimi"
Vongoivan Igor "Tico"
Skuld
Ketunsaran Iris Lunudottir "Iiris"
Turnukan Magnus "Mikke"
Tuulenpuuskan Ros Emmasdottir "Rose"
Ari kävi hakemassa Miken eilen jo kaupunkiin, koska halusinhan poitsun ehdottomasti treffeille mukaan melskaamaan! Iriksen olisi pitänyt mennä hoitoon, mutta suunnitelmat meni niin ristiin ja rastiin, että tuli sitten neitonen otettua mukaan. Hyvin samaistui pentujen jengiin mukaan.


Treffit sujui varsin mallikkaasti ja oli tosi mukava tavata paria uutta islanninlammaskoiraa omistajineen! Keväällä sitten jos saisi aikaiseksi isompaa lenkkiä.