Lepoa

Eilen oli aikamoinen päivä. Viime elokuussa alkanut päänsärky ja huimaus eivät ole hävinneet tänä aikana mihinkään ja ovatkin viime päivinä olleet vähän voimakkaampina menossa mukana. Viikonloppuna olin huomannut, että Roselta on P4 hammas lohjennut ja kävipä neiti hammastaan lääkärissä tänään näyttämässä ja tästä saattaa tulla jonkinmoinen toimenpide.

Ja jottei tuo Rosen hammasjuttu olisi pilannut päivääni, liukastuin töissä ja onnistuin saamaan polvilumpion jälleen kerran hetkellisesti pois paikoiltaan. Jippii... Eilisen kinkkasin työvuoron loppuun ja kotiinkin vielä, mutta kyllä polvea sen verran kovasti jomotteli, että olihan se lääkäriin mentävä. Nyt pitäisi olla levossa kaksi viikkoa. Toivotaan, että tämä auttaisi, eikä tarvitsisi tuota polvea kolmatta kertaa operoida neljän vuoden sisään.

Arkeen pakkolepo vaikuttaa aika paljon. Muun muassa lunta on satanut aivan ihanasti ja pihakin vaatisi lumikolaa, mutta mites tämän jalan kanssa kolailet? Onneksi on maailman paras isä, joka saapuu illasta pihan putsaamaan.

Nyt vain koiruuksille ja kehrääjille erilaisia aivojumppia, niin kyllähän me nämä levot selätetään.