Tänään oli sitten näytön paikka. Itseäni jännitti omat olot, pysynkö pystyssä vai en. Koko päivän olin kärvistellyt hirmuista päänsärkyä, mutta onneksi iltaa kohti hieman helpotti ja Ari lähti vielä mukaan testiin tueksi.
Kovalla luotolla mentiin testiin ja kyllähän minä tiedän, että Iris toimii. Tosin vaihtelevalla menestyksellä, milloin kiinnostaa ja milloin ei. Tänään se oli melko vaihtelevaa, mutta enimmäkseen kiinnosti.
Ensin tehtiin häiriössä. Kouluttaja kävi jokaisen luona kättelemässä ohjaajan ja koiran. Iris tapansa mukaan nenää heiluttaen "Jee jee, sä oot niin paras ja mä niiiiin rakastan sua!!". Sitten pujoteltiin muiden koirakoiden lomitse ja hihnan piti olla löysällä. Hyvinhän se meni, mitä nyt ne kaikenmaailman hajut välillä sekoitti pakkaa.
Sitten oli hetki aikaa hengähtää kunnes jokainen koirakko otettiin vuorollansa sisälle. Sisällä katsottiin koiran kulkemista ohjaajan mukana, paikkamakuuta, luoksetuloa, oma valintainen temppu sekä ohjaajan ja koiran leikkimistä.
Seuraamiseen ei itsellä ole kovin vahvaa luottoa ja välillä pidänkin kättä taskussa koiran mielenkiinnnon ylläpitämiseksi. Kokeilin tänään seuruuttamista ilman, että kädet oli taskussa ja ihan mieletön narttu; se kulki sekä oikealla, että vasemmalla tosi nätisti! Sen jälkeen paikkamakuu ja luoksetuloa ja eihän meillä siinä mitään ongelmia ole. Iris makaa paikoillaan ja tulee luokse kutsuttaessa.
Näiden jälkeen oli vielä omavalintainen temppu ja leikkimiset. Tempuksi otettiin perus ylävitoset molemmilla tassuilla ja sitten leikittiin niin peekuuleesti! Iris on ihan mieletön taisteluhalultaan ja sitä kouluttajatkin ihasteli muun koiran ohella.
Nyt sitten odotellaan, miten meidän käy, päästäänkö agilityn alkeisryhmään vai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti