Päästiinkin suoraan treenaamaan. Harjoiteltiin puomia. Ihan vain katsottiin, miten koira reagoi ja opeteltiin menemään se nätisti. Irishän meni nätisti sen ihmeemmin ihmettelmättä koko asiaa.
Pientä ratapätkää: hyppy, hyppy ja putki. Ekalla kerralla Iris kiersi hypyn. Mentiin takaisin alkuun ja aloitettiin alusta ja voihan jummi kun tuo neitonen hyppäsi, hyppäsi ja meni putkeen. Ja voi kyllä me leikittiin lelulla. Tehtin sama ratapätkä mutta toiseen suuntaan. Sekin meni hienosti ja kyllä riepoteltiin lelua kun oli koiruuteni niin pätevänä.
Seuraavana oli A-esteen kokeilu. Samalla ajatuksella kuin puomissakin, testattiin vain, miten koira reagoi ja mentiin esteen yli rauhallisesti. Eikä Iris tässäkään sen ihmeempiä ihmetellyt, kiipesi A:n yli ja sitten riepoteltiin taas lelua.
Otettiin keppejä pitkästä aikaa ja voi vitsit miten voikaan olla tylsä juttu. Pari kertaa mentiin ne yrittäen pitää hyvää meininkiä yllä. Onnistuneesta suorituksesta vuolaat palkat ja sitten siirryttiin keinulle.
Pamauteltiin keinuapari kertaa maahan vain huomataksemme, ettei ketään koiraa moinen keinun paukahtelu kiinosta. Tähänkin esteeseen tutustuttiin samalla tyylillä, kuin puomiin ja A-esteeseen. Tuttuun tapaan Iris suoritti esteen ihmettelemättä. Toki kokeilin mennä kolmannellä yrittämällä hieman nopeammin esteen ja sitten otettiin pakkia ja mentiin taas rauhallisemmin.
Hienon koiran kanssa saan treenata agilityä, mahtavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti