Kaverillani on kaksi lagotto romagnoloa, Sofi ja Efi. Rotu on minulle uusi tuttavuus ja kyllähän koirat aika hurmaavia nallekarhuja olivat. Minun kohdallani islikset vain ovat vieneet sydämen aivan täysin.
Treffit ei sujuneet ihan niinkuin olin ajatellut. Sofi on varauksellinen vieraita kohtaan ja kävikin omistajaansa puolustelemaan. Laitettiin Sofi sisälle ettei tulisi mitään hämminkiä ja näin pennut saisivat leikkiä keskenään. Efi ei oikein lämmennyt Iriksen leikkikutsuille, neidin lähestymistapakin oli "juostaan päin ja haukutaan!", eli ei mikään mieluisin. Huomasin myös, että koirani käyttäytyi hieman dominoivasti näitä kahta koiraa kohtaa..
Ei-niin-onnistuneiden treffien jälkeen, suuntasin Hovinpellon mätsäriin. Järjestäjänä oli Karjalan Mäyräkoirakerho Ry ja olin kyllä tyytyväinen järjestelyihin. Mätsärikaverin mielestä hänen "tuomarinsa" oli jollain tavalla töykeähkö. Itsestä olisi ollut mukava kuulla palautetta, mitä kannattaa kehittää koiran esittämisessä. Kouvolan näyttelystä oppineena, jätin herkun melkein kokonaan pois kävelyosuudesta. Kiinnitin koiran huomiota itseeni namilla vain silloin, kun maassa olevat hajut meinasivat viedä huomion. Kuvista katseltuna kävelykin näytti nyt paremmalta viikonloppuun verrattuna.
Sijoitus oli tänään sinisten pentujen kolmas. Hämmentävin palkinto mitä saatiin, oli Koiran koulutus-DVD. Saatoimme hieman nauraa kaverini kanssa ko. palkintoa, mutta kai sen voisi ihan huvikseen läpi katsella. Nykyisen koulutusmetodin olen kuitenkin havainnut olevan meille hyvä, niin miksi sitä hyvää vaihtamaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti