Íriksen ensimmäinen päivä kotona

Ensimmäinen päivä koiranomistajuutta takana, loppuelämä edessä.

Vauhtia riittää

Ensimmäinen yö meni Íriksen osalta hyvin. Olen herkkäuninen, joten pienikin rasahdus ja heti piti tarkistaa koko kämppä. Kissat riehui enimmäkseen yöllä, Íris nukkui. Välillä heräili ja haukahti jos kylkeä käänsi, mutta muuten oli hiljaista. Íris tosiaan nukkuu kanssamme makuuhuoneessa, kissat ovat tuvan puolella.

Aamutoimeni olivat ainakin vielä tänä aamuna liian hitaat; muutamat pissit piti siivota ja osasi neiti tähdätä sille ainokaiselle kynnysmatolle, joka lattialle oltiin jätetty. Käytiin ulkona pissillä ja hyvin Íris tajuaa, mikä idea ulosmenossa on. Aamupissin jälkeen sisälle syömään - kuppi tyhjeni hetkessä - ja leikkimistä heti sen päälle. Taas pissille ja sitten kello oli jo niinkin paljon, että Íris sai käydä isännän herättämässä annoksella koirapusuja.

"Tältä näytän pystyillä korvilla!"

Päivän kohokohtana taisi olla uuden koirakaverin tapaaminen; belgianpaimenkoira Rölli. Leikkimiset meni vallan mainiosti. Tosin, Íris kun oikein innostuu matkimaan kengurua, ei Rölli sellaisesta käytöksestä juurikaan välittänyt. Vähän piti äristä pienemmälle, mutta muuten ei ihmeitä. Ylpeä olen koirastani ja tämän päivän leikkituokiosta toisen koiran kanssa.

Kotona on ollut hieman hankaluuksia päivänokosien kanssa; aina kun Íris nukahtaa, pöllähtää jostain kissa ja alkaa sähisemään herättäen koiran. Kissat alkaa hiljalleen tottumaan koiraan. Pahoja sähinöitä ja kynsiä ei ole näkynyt aamun jälkeen.

Kaikenkaikkiaan ihan mukava päivä takana. Ehkä hieman rankka pienelle pennulle, mutta kyllä meille vielä arki ja sen rytmit löytyy.