Agility on meille ihan uusi laji ja vaikka jonkinlainen käsitys on, millaisia esteitä agilityssä suoritetaan, en niitä ole koskaan omatoimisesti koirani kanssa tehnyt. Alusta asti haluan olla kouluttajan valvovien silmien alla ja opetella kerralla kunnolla. Toivottavasti siis opitaan kerrasta ja kunnolla, nähtäväksi jää miten meidän käy.
Tänään tosiaan aloitettiin keppejä tekemällä. Tehtiin keppien välistä menemään kuja ja siten opetettiin koiraa. Irikselle laitoin ensimmäisellä kerralla jokaisen kepin väliin namin ja toisella kierrokselle vain joka toiselle. Koiruuteni kun on ahne, toimi nami tässä kohtaa varsin loistavasti.
Sitten otettiin putkea ja siinä kohin oli Irmeli sitä mieltä, että tästä mennään läpi silleen, että hypätään putken päälle ja juostaan sitä pitkin. Ai ei vai? Jotenkin siihen päälle piti aina päästä hyppäämään. Sitten toinen kouluttajista meni putken toiseen päähän namin kanssa huutelemaan Iristä ja sitten hoksasi! Lopetettiin putki siltä erää siihen.
Kokeiltiin taas keppejä ja laitoin tällä kokeilukerralla nameja satunnaisiin väleihin. Toiseen suuntaan mennessä jätin namit ihan keppien loppuun ja sitten löytyi jo vähän enempi vauhtia.
Tähän väliin parit hypyt ja Iriksen mielestä hyppiminenhän on ihan superia!
Viimeisenä kokeiltiin vielä putki ja mitä tapahtui? Irishän sujahti putkeen ja kerkesin jopa juosta putken toiseen päähän vastaanottamaan koiruuttani! Aivan mieletön fiilis jäi tältä treeni-illalta, seuraavaa taas odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti